Nettikulta / Uutiset / Hopean historiaa
Hopean historiaa - Tiesitkö tämän hopeasta?
Miten hopea syntyy ja missä sitä käytetään?
Vuonna 2012 saksalaiset tutkijat tekivät havainnon siitä, että hopea syntyy pienten tähtien räjähtäessä supernovina. Suurempien tähtien räjähdyksissä puolestaan syntyy kultaa.
Hopean kemiallinen merkki on Ag, ja se on peräisin hopean latinankielisestä nimestä argentum. Johtuen hopean pehmeydestä, sen pääasiallinen käyttötarkoitus ei ole historian saatossa ulottunut sellaisiin kulutusesineisiin joilla olisi tarve kestää rasitusta, vaan hopea on ollut pikemminkin koristeellinen metalli. Hopean käyttökohteet eivät kuitenkaan rajoitu vain pöytähopeoihin tai hopeisiin koruihin.
Nykyään hopeaa käytetään huomattavia määriä myös elektroniikassa sen oivallisen sähkön- ja lämmönjohtokyvyn ansiosta. Hopeaa on käytetty varsin yleisesti myös peilien valmistamiseen, hopea erinomaisen heijastuskyvyn ansiosta. Tämän lisäksi hopeaa on hyödynnetty perinteisessä valokuvauksessa valokuvien kehittämiseen. Digikuvien syrjäytettyä perinteisen valokuvauksen, voi tuntua hullulta ajatella, että aikanaan maailmassa vuosittain tuotetusta hopeasta jopa 40% kului juurikin valokuvaukseen.
Hopeaa on hyödynnetty kautta aikojen myös lääketieteellisiin tarkoituksiin, ja sitä käytetään nykyäänkin erityisesti ulkoisesti haavanhoidossa infektioiden välttämiseksi. Hopeaa hyödynnetään myös virtsakatetreissa hopean antibioottisen vaikutuksen vuoksi.
Hopean antibioottinen vaikutus perustuu siihen, että hopeaionit häiritsevät bakteereiden entsyymejä, jotka kuljettavat ravinteita, sekä muodostavat bakteerin soluseinämät. Bakteerit voivat kuitenkin tulla resistenteiksi hopealle, joten tästä syystä lääkinnässä hopeaakin hyödynnetään harkiten. Kiintoisasti hopea on valikoitunut
pöytähopeoiden materiaaliksi juurikin antibakteeristen ominaisuuksiensa vuoksi.
Yksi mahdollisesti yllättävimmistä hopean käyttökohteista on hopean hyödyntäminen väriaineena elintarviketeollisuudessa. Hopean käyttö
väriaineena on sallittu makeisten kuorrutuksissa, suklaiden koristeissa sekä likööreissä koko EU-alueella. Seuraavan kerran herkkuhyllyllä vieraillessasi tunnistat hopean e-koodista E174.
Milloin hopeaa löydettiin ensimmäisen kerran?
Ihminen löysi tuon kosmisen kauniin jalometallin ensimmäistä kertaa noin 4000 vuotta ennen ajanlaskun alkua nykyisten Turkin ja Kreikan alueelta. Arkeologisen tutkimuksen mukaan ihminen osasi jo tuolloin erotella hopeaa lyijystä. Muinaisten turkkilaisten ja kreikkalaisten käyttämät tekniikat eivät kuitenkaan levinneet vielä tuolloin laajalti, joten hopea ei ollut yleisesti käytössä oleva materiaali vielä seuraaviin tuhanteen vuoteen.
Hopeaa pidettiin huomattavassa arvossa. Kyse ei suinkaan ollut “koko kansan metallista”, vaan ne henkilöt, joilla oli hopeaesineisiin varaa usein haudattiin hopeakorujensa ja muiden hopeaesineidensä kanssa. Tästä löytyy viitteitä mm. Sardiniasta noin vuodelta 4000e.a.a., jolloin paikalliset osasivat erotella puhdasta hopeaa, mutta taito ei ollut levinnyt vielä laajalti ympäri Eurooppaa.
Hopeaa ei esiinny yhtä usein puhtaina suonina kuin kultaa, vaan useimmiten hopea täytyy erotella malmin joukosta. Käänteentekevä hetki hopean laajemmalle hyödyntämiselle oli kupellaatio-tekniikan keksiminen, jonka avulla hopea voitiin erotella malmista. Kupellaatio keksittiin pronssikauden aikaisessa vaiheessa, karkeasti arvioiden noin 3000-2500 vuotta ennen ajanlaskun alkua.
Koska hopeaa ei juurikaan löytynyt puhtaina esiintyminä, ja sen hankkiminen vaati kultaa enemmän työtä, muinaisessa Egyptissä hopea oli huomattavasti kultaa arvokkaampaa aina noin vuoteen 1500 e.a.a. asti. Hopean hinta ja arvostus lähti kultaan verrattuna laskuun vasta foinikialaisten löydettyä rikkaita hopeaesiintymiä Espanjasta.
Antiikin Kreikan ja Rooman aikoihin mennessä hopeakolikoista oli jo muodostunut talouden perusta. Noin vuodesta 700 e.a.a. lähtien kreikkalaiset olivat oppineet erottelemaan hopeaa lyijystä, ja 200 e.a.a. roomalaiset valloittivat Espanjan ja hyödynsivät maan rikkaita hopeaesiintymiä estoitta.
Hopeaa on hyödynnetty samoihin aikoihin myös Intiassa, Kiinassa ja Japanissa, mutta johtuen hopean erittäin pitkästä historiasta, kovinkaan paljoa arkeologista todistusaineistoa tästä ei ole säilynyt.
Hopean historia keskiajalta tähän päivään
Keskiajalla Keski-Eurooppa muovautui hopean tuotannon ytimeksi, sillä Välimereltä löytyneet hopeavarannot olivat ehtineet ehtyä. Uusia hopeakaivoksia perustettiin mm. ympäri Saksaa, Tsekkiä, Ranskaa ja Unkaria.
Hopea on aina ollut arvokasta, mutta nykyisen laajuiseen suosioonsa se pääsi tutkimusretkien aikakaudella, noin 1490-luvulta alkaen, kun espanjalaiset valloittajat löysivät hopeaa Etelä-Amerikasta. Vuosien 1500-1800 välillä
85% maailmassa tuotetusta hopeasta tulikin Boliviasta, Perusta ja Meksikosta.
1800-luvulta eteenpäin suurin osa hopean tuotannosta siirtyi Pohjois-Amerikkaan. Suuriksi tuottajamaiksi muotoutuivat Kanada, Yhdysvallat, sekä Meksiko. 1970-luvulla myös Puolasta löydettiin kupariesiintymiä, jotka sisälsivät huomattavia määriä hopeaa.
Hopean tuotanto nykyään
Nykyään hopean tuotanto tapahtuu pääasiassa muiden metallien, kuten kuparin, lyijyn ja sinkin sivutuotteena. Kun ensisijaisesti tavoiteltu metalli puhdistetaan, hopea sekä muut epäpuhtaudet irtoavat. Tämän jälkeen hopea erotellaan muiden epäpuhtauksien joukosta, jalostetaan puhtaaksi hopeaksi ja valetaan käyttökelpoisiksi hopeaharkoiksi.
Toki perinteisiä hopeakaivoksiakin löytyy edelleen. Nykyään maailman merkittävimmät hopeakaivokset löytyvät Australiasta, Meksikosta, Boliviasta, Perusta, sekä Puolasta. Monet aikojen saatossa käytetyistä hopeakaivoksista ovat ehtyneet, mutta kiintoisasti nykyään hopean kaivanta ei ole rajoittunut enää vain yhteen maailmankolkkaan kerrallaan, vaan tuotannosta on tullut globaalia.
Hopean hinta määrittyy nykyään kansainvälisillä hopeamarkkinoilla, ja se vaihtelee päivittäin markkinatilanteen mukaan. Hopean paino ilmoitetaan unsseina (yksi unssi painaa 31.1034768 grammaa), ja hopean hinta ilmaistaan yleensä Yhdysvaltain dollareissa, punnissa, sekä euroina. Hopeaharkkoja on myös mahdollista ostaa kultaharkkojen tapaan sijoituskohteiksi.
Viimeisten viiden vuoden aikana hopean markkinahinnan kehitys on ollut myös voimakkaasti nousujohteinen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että myyjä on aikaisempaa edullisemmassa asemassa ja saa myymästään hopeasta paremman hinnan kuin mitä hän olisi saanut joitakin vuosia sitten.
Kierrätyshopea - nopeasti kasvava trendi
Kaikki maailmassa myyntiin tuotettu hopea ei tule suoraan kaivoksesta. Nykyään noin 20% kaikesta maailmassa tuotetusta hopeasta on peräisin kierrätyshopeasta. Kierrätyshopeaa hyödynnetään uutena kaivetun hopean tavoin, niin teollisuudessa kuin kultaseppienkin keskuudessa.
Kierrätyshopeasta on puutetta, sillä vastuullinen kuluttaminen on jatkuvasti kasvava trendi. Yhä useampi kuluttaja toivoo koruiltaan sekä elektroniikaltaan vastuullisia tuotantometodeja, jotka eivät vahingoita luontoa tai hopean tuotantoon osallistuneita työntekijöitä. Kierrätyshopea on oivallinen vastaus tähän kasvavaan trendiin, joskin kierrätyshopean tarjonta on yhä kysyntää pienempää.
Hopean kierrätyksessä ei siis ole kyse mistään pienestä ilmiöstä, sillä se todellakin kattaa noin viidenneksen koko maailman hopean tarpeesta. Kierrättämällä hopeaa uuden kaivannan merkitys vähenee, eikä hopeaesineen vaikutus luontoon ole yhtä suuri kuin kaivoksesta uutena saadun hopean tapauksessa. Kaivosteollisuuden riskeihin kuuluvat mm. eroosio, biodiversiteetin väheneminen, sekä vesistöjen saastuminen. Kierrätyshopean kasvavan trendin ansiosta kyseisiä ikäviä vaikutuksia luontoon voidaan vähentää merkittävästi.
Luonnollisesti hopean kierrätykseen kannustaa tällä hetkellä myös suhteellisen korkealla oleva maailmanmarkkinahinta. Tämän hintakehityksen ansiosta teollisuuden toimijat panostavat oman kierrätyksensä tehostamiseen. Lisäksi tilanne on huomattavan edullinen myös tavalliselle kuluttajalle, joka useimmiten myy hopeaa kierrätettäväksi pieninä erinä kerrallaan.
Mikäli pohdit hopean kierrättämistä, voit olla yhteydessä jalometalliasiantuntijoidemme kanssa puhelimitse 044 9877 049 tai sähköpostitse asiakaspalvelu@nettikulta.fi, tai
tilata maksuttoman turvapakettimme esineidesi arviointia varten.
044 9877 049
